Taulukko 7, Muut kulut
Hallinnonala Työntekijöitä 1/Kansalainen Keskipalkka Kustannus Osuus
11. MUUT KULUT       17 164 919 000 €/v 53,11 %
  Tuet 3 018 400 kpl 44,9 %   8 033 724 000 €/v 24,86 %
   Alle kouluikäinen 400 000 kpl 7,3 % 300 €/kk 1 440 000 000 €/v 4,46 %
   Peruskoululainen 550 200 kpl 10,0 % 110 €/kk 726 264 000 €/v 2,25 %
  2 asteen koululainen 230 500 kpl 4,2 % 190 €/kk 525 540 000 €/v 1,63 %
   Opiskelija 657 900 kpl 12,0 % 400 €/kk 3 157 920 000 €/v 9,77 %
   Työtön 325 000 kpl 5,9 % 560 €/kk 2 184 000 000 €/v 6,76 %
  Työkyvyttömät 300 000 kpl 5,5 % 700 €/kk 2 520 000 000 €/v 7,80 %
  Lääkekorvaukset       1 750 000 000 €/v 5,41 %
  EU jäsenmaksut       1 813 095 000 €/v 5,61 %
         Edustajien määrä 8 kpl        
  Valtion velan maksu       1 500 000 000 €/v 4,64 %
  Valtion velan korot       1 548 100 000 €/v 4,79 %
YHTEENSÄ 237 209 kpl 1/23 4,3 % 32 321 735 142 €/v  
  Ylijäämä       30 399 858 €/v  
Taulukossa 7 on esitetty tarkemmin muut valtion tulojen käyttötarkoitukset. Vasemmassa laidassa kerrottu käyttötarkoitus ja tukimäärä. Oikeassa laidassa on kustannus vuodessa ja osuus koko valtion budjetista. Määrät ovat arvio, jota voidaan tarvittaessa tarkentaa tilanteen mukaan.

Tavoitteena on mahdollisimman yksinkertainen tukijärjestelmä. Vaihtoehtona eri tuille olisi kaikille sama kansalaispalkka, mutta sen suuruus kansalaista kohden jäisi pieneksi. Siksi tuet jaettu tilanteen mukaan.

Muihin kuluihin on laskettu valtion lainakulut. Tavoite on päästä eroon lainasta kokonaan, jolloin säästyisi tämän laskelman mukaan noin 3 miljardia vuodessa. Jos lainakuluista päästäisiin eroon, voitaisiin poistaa ajoneuvo- ja autovero, tai pienentää arvonlisäveroa.

Tukimäärät on sidottu valtion tuloihin. Jos tulot kutistuvat, tuet kutistuvat samassa suhteessa. Jos tuensaajien määrä muuttuu, tukisummat muuttuvat samassa suhteessa. Kun tuloveroa ei ole, se kannustaa tekemään työtä ja toivottavasti vähentää työttömien määrää, mikä taas mahdollistaa tuen kasvattamisen tai verotuksen keventämisen.

1.5.1. EU
EU on kehittymässä liittovaltioksi, joka on suomalaisten vapauden ja itsenäisyyden kannalta huono asia. Olisi hyvä järjestää kansanäänestys siitä, halutaanko olla itsenäisiä, vai EU:n osavaltio. mutta niin kauan kuin Suomi on jäsen, budjettiin kuuluu laskea sen hinta. Jos jäsenyydestä luovutaan, arvonlisäveroa voidaan keventää vastaavalla summalla.

1.5.2. Lääkekorvaukset
Lääkekorvaukset on myös sijoitettu tähän osioon, koska ne ovat kuluja, joista olisi hyvä päästä eroon kokonaan. Käytännössä se ei ehkä ole kuitenkaan mahdollista. Jotta kulut pysyisivät kurissa, olisi hyvä miettiä, voisiko osan summasta käyttää siihen, että perustetaan oma lääketehdas tekemään edullisempia lääkkeitä.

1.5.3. Vanhempainpäiväraha
Erityisesti monille pienille yrityksille vanhempainpäiväraha voi olla liian kallis. Siksi tässä laskelmassa on ajateltu, että yritysten ei tarvitse maksaa vanhempainpäivärahaa. Tästä johtuen pienten lasten tukea on kasvatettu ja ajatuksena on, että vanhempainvapaalle jäävälle vanhemmalle maksetaan sama tuki kuin laskelmassa olevalle työkyvyttömälle vuoden ajan.

1.5.4. Eläkejärjestelmä
Eläkejärjestelmä ei näytä nykyään toimivan hyvin. Eläkeyhtiöt eivät ole valmiita myymään omaisuutta, jota ovat keränneet, vaan yrittävät paikata työntekijämäärän pienentyessä kuluja nostamalla eläkeikää, tai maksuja. Nykyinen systeemi ei palvele eläkeläisiä, eikä eläkkeen maksajia hyvin. Nykyinen järjestelmä on myös ihmisten vapauksien vastainen. Ihmisillä pitäisi olla oikeus itse valita miten säästää.

Pakkoeläkejärjestelmä voitaisiin purkaa niin, että eläkeyhtiö yksityistetään ja siihen sijoittaneet saavat maksamaansa summaa vastaavan osuuden yhtiöstä. Tämän jälkeen henkilö voi jatkaa yhtiöön säästämistä, tai vaihtaa sijoitusmuotoa, ja jos haluaa, myydä oman osuuden. Valtion pitää valvoa, ettei muodostuvassa yhtiössä omaisuutta siirretä eläkemaksajien edun vastaisesti pois.

Jos olisi niin, että ihmiset saisivat myös eläkeosuuden palkkana, summan voisi sijoittaa esimerkiksi omaan asuntoon, joka tulevaisuudessa toimisi hyvänä eläketurvana.  Jos otetaan esimerkiksi 1500 €/kk tienaava henkilö. Tämän muutoksen jälkeen hän saisi noin 350 €/kk enemmän kuin nyt, eli yhteensä noin 1850 €/kk. Jos tuosta käyttäisi vaikka 1000 €/kk oman asunnon maksamiseen, käyttöön jäisi vielä melko hyvä määrä rahaa ja tulevaisuudessa asumiskulut voisivat olla pienemmät. Tällöin henkilön valinnanvapaus on suurempi ja henkilö voi paremmin valvoa omia oikeuksiaan.

Kaikilla ihmisillä ei välttämättä ole riittäviä eläketuloja. Heidän asema pitäisi olla vastaava kuin työttömillä. Jos siis ihmisellä ei ole elämiseen riittäviä eläketuloja, tai muita tuloja, hän voi olla oikeutettu samaan työttömyystukea.

1.5.5. Joukkorahoitus
Muita mahdollisia tukikohteita varten voisi perustaa valtion joukkorahoitussivuston, johon kuka tahansa voi lisätä ilmoituksen hankkeesta, joka tarvitsee rahoitusta. Jos kansalaiset näkevät hankkeen hyvänä, voi jokainen äänestää omilla rahoillaan ja antaa haluamansa summan tukea. Valtio valvoisi tuen menevän kohteeseen ja tukisumman saisi, jos ja kun pyydetty summa on kasassa, sovittuun aikaan mennessä. Jos pyydettyä summaa ei saada, jo annetut lahjoitukset palautettaisiin lahjoittajille.

Taulukko 1